Tikaton tammikuu?

Mistähän johtuu, että puhelin yrittää puskea lintuvinkkitekstaria aina juuri kun olen kaupassa tai lähdössä sinne, saapunut hikiseltä lenkiltä, asettautunut aterioimaan, ryhtynyt neulomaan (!), aloittanut siivouksen (viimeinkin), kellahtanut päivänokosille tai poistunut 30 min sitten ilmoitetulta havaintopaikalta?  Onhan nyt nimittäin aivan turha kuvitella, että siivellinen otus jäisi odottelemaan innokkaan havainnoitsijan valmistautumista ja matkantekoa. Siitä huolimatta kunnon ekopinnari päättää lähteä toteamaan asian paikan päälle. Niin kuin tänään. Valkoselkätikka jäi viime vuonna minulta yrityksistä huolimatta löytämättä, ja nyt se olisi tarjolla pienen polkaisun päässä. Siellä samassa paikassa, mistä en sitä viimeksikään löytänyt.

Sanomattakin on selvää, että paikalle polkaistuani valkoselkä oli häipynyt. Myös pikkutikka olisi kelvannut mainiosti, mutta sekään ei ollut siellä, missä se ei ollut viime vuonnakaan. Saati palokärki. Harmaapäätikasta onkin jo aivan turha edes unelmoida. Se kun poikkeilee vain kilpakumppanini ruokinnalla - ja minähän en ole sitä koskaan ja missään ja ikinä edes nähnyt!

Koko metsä oli aivan hiljainen, mutta onneksi sentään yksi lintu säikähti etsintääni. Selvä pyy! Sitten  renkaat kohti toista metsää, sillä siellä olen tehnyt sen elämäni ainokaisen valkoselkätikkahavaintoni, toissa talvena. Myös pohjantikkaa olen siellä kiikaroinut, viimeksi syksyllä.

Jäiset puut aiheuttivat päänvaivaa kolisemalla välillä kuin tikan nakutus, mutta aina rämmittyäni puun juurelle totesin vetäneeni vesiperän. Korppi sitä sitten  nauraa kraakkui lentäessään yli.

Kiertelin sitten vielä ennen hämärän laskeutumista paikallisella metsätiellä - sielläkin olen pikkutikan yhtenä talvena nähnyt. Nyt en. Sentään kolme teereä pyrähti metsikössä - hyvä!

Alkumatkan harmaalokkiparven lisäksi tämän päivän saldo oli siis neljä uutta lajia. Tikkalajeja edustavat vain kotiympäristön kaksi käpytikkaa, jotka jo rummuttelevat reviiriään. Vieraileva mister saakin aika ajoin tuta raivoisaa takaa-ajoa, kun pariskunnnan herrapuolinen nakuttaja käy armotta ja äänekkäästi tunkeilijan kimppuun.

Pinnat:
29. harmaalokki
30. pyy
31. korppi
32. teeri