Pikku pinnoja

Jos aikoo saada ekopinnoiksi pitkäkoipisia (ja vähän lyhyempijalkaisiakin) kahlaajalintuja tai räpylällisiä sorsia, on Ulvilasta vähän pikku pakko etsiytyä meren ääreen. Yyterin Lietteet on yleensä satavarma paikka näitten lajien havaitsemiseen. Jos osaa mennä oikeaan aikaan.

Lintuhavaintojärjestelmä Tiira ilmoitti muutamia päiviä sitten alueelta mm. mustapyrstökuirin - lintu jota en ole koskaan nähnyt enkä kuullutkaan. Tai ainakaan en tiedä kuulleeni. Myös pikkusieppo on alueella lähes joka vuonna. Viime vuonna onnistuimme sen kuulemaan ja jopa ymmärsimmme kuulemamme, mutta näköpiiriin sitä ei saatu. Jospa nyt?

Sunnuntaina klo 5.30 starttasin lämpimään aamuun. Oli aivan ihanaa polkea rauhallisia teitä ja laskea viitakerttusia - Ulvilan puolelta kuulin kaksi ja Porista yhden - ja toivoa sirkkalintujen surrausta - ei kuulunut. Satakieliä sen sijaan oli taas pikkuisen paljon, joten jätin laskuhommat sikseen.

Treffipaikan jälkeen tuli vaihdettua kuuntelu pikku rupatteluun.  

 

Kuvaaminen meinasi vallan unohtua - ikään kuin olisi ollut pikku kiire päästä perille! Matkan varren pellot olivat aika autioita, merihanhipari ja sepelkyyhkyt olivat aamuaterialla.

Ennen kuin pääsimme tänne asti, meinasi mennä pikku pinna, sillä rantaanhan ei pääse ilman metsäosuutta. Ja metsässä ruukaa tähän vuodenaikaan olla ahnaita verenimijöitä. Olihan tuo  pikkuisen reipasta touhua tuo saappaitten vaihto, tavaroitten purkaminen pyöristä, lastaaminen harteille ja kävely rantaan. Ei siinä tullut mieleenkään pysähdellä valokuvauksen takia vaikka Offia olikin suihkutettu pikkuisen ylimitoitetusti.

Mutta missä linnut?

Taisi olla liian hyvä keli, ja me pikkuisen myöhässä, sillä muuttajat olivat vaihtaneet maisemaa. Lieterantaa kyllä olisi ollut vaikka kuinka!

No, tarpeeksi kauan kun pikku tuulessa olostamme nautittiin, löytyi sentään uusia pinnoja. Jänkäsirriäinen, suosirri, kuikka, kuovisirri, räyskä ja tylli. Pikkutylliä ei ollut, mutta pikkusirri ja pikkukuovi löytyivät. "Pikkuista" olisi ollut mukava havaita myös esim. pikkutiira...

 

...mutta emme lopultakaan löytäneet edes pikku-sieppoa, mikä tänne Huhtalan lavalle kuului viime vuonna oikein hyvin.  Tämä näkymä toisin on merelle päin - ja kuten huomaatte, aika mahdotonta on hyvälläkään putkella erottaa kaukaisuudesta mitään siivekästä.

No, täytyihän meidän sitten paluumatkalla tehdä pikku mutka ja polkea Teemulodon tornin kautta. Saipahan Pihlavassa poiketa jätskille - kiitos Eija! Teemulla oli juuri lennelleyt arosuohaukka, mutta olimme tyytyväisiä pikkuisen tavallisempiinkin lajeihin: luhtakerttunen, lapasorsa, nokikana, nuolihaukka ja sääksi. 

Paluumatkalla ei enää ollutkaan mukava pikku tuuli. Puhuri oli melkoinen - ja tietenkin väärästä suunnasta. Kun pikku pyöräretki oli venynyt 60 kilometriin, ei tarvinne mainita, että illalla en valvonut pikkutunneille..

Mutta pinnalista täydentyi:

139. kuikka

140. tylli

141. pikkusirri

142. suosirri

143. kuovisirri

144. jänkäsirriäinen

145. räyskä

146. pikkukuovi

147. nokikana

148. nuolihaukka

149. lapasorsa

150. luhtakerttunen

151. kalasääski