sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Pappilanlampi saa olla rauhassa!

Viime aikoina olen taas joutunut katselemaan lähiympäristön siistimisparturointia. Ulvilan kaupunki putsasi Murjunojan penkereet kertaheitolla. Ehkä puiden kaato oli välttämätöntä, mutta en voi mitään sille, että harmittaa. Pitääkö kaikki tehdä samalla kertaa?


Yllä oleva kuva on otettu nahkatehtaan vierestä. Viime kesänä alueelle oli asettunut viitakerttunen. Ei taida enää tänä kesänä taiturimatkijaa kuulua.


Tämä on Hesburgerin takaa. Ojan varren kaikki isot puut ja suojaisa pensaikko oli poissa. Taustalla häämöttävän maatilan upea vanha koivukuja oli  myös kaadettu!

Tästä säikähtäneenä soitin Ulvilan kaupungin ympäristötoimeen. Ei kai vain Pappilanlammen alueen ojaa uhkaa sama kohtalo!?

Sain onneksi rauhoittavan vastauksen. Alueelle ei ole suunniteltu muita toimenpiteitä kuin luontopolku - sitten joskus kun on varoja - ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Ihanaa! Viherkäytävä Liikistöstä vapaa-ajankeskuksen ja sairaalan kautta Hansa-rantaan tai Pappilanhakaan - miten vain - ja siitä Saarenluotoon (kun vesi on matalalla) on siis olemassa myös jatkossa! Alla muutamia kuvia tämän lyhyen mutta mielenkiintoisen "käytävän" varrelta.

 










Listasin alueelta havaitseman linnustoa vuodesta 2009, mukana myös käytävän pää - tai minulle alku - Liikistö. Mielenkiintoisimmat havainnot ovat olleet luhtahuitti (yhtenä kesänä),sarvi- ja lehtopöllö, valkoselkätikka (talvihavainto), keväiset lepäilevät mustakurkku-uikut, syksyiset varpuspöllöt ja pohjantikat, palokärki, kesäöisin surraavat pensassirkkalinnut, luhta- ja viitakerttuset,  päivälaulajat kultarinta ja punavarpunen, harmaahaikara, käenpiika ja sirittäjä. Vakiolajeihin kuuluvat pajusirkku, ruokokerttunen, herne- lehto- ja mustapääkerttu, lehtokurppa, syyyskesän nuolihaukka...ym. ym.


Vakiolajeja ovat myös keväiset, matalassa vedessä kutevat isot hauet. Niitä on mukava kiikaroida jos lintuja ei ole näköpiirissä.  Hyvällä onnella voi nähdä aamuvarhaisella tai iltamyöhään tutkimusretkelle lähteneen majavan!

Lähiluonto on rikkaus, joka odottaa aivan kotiovelta. Se pitää vain huomata! Ja sen jälkeen säilyttää. Liikistö - Pappilanlammen alue - Hansa-ranta on ulvilalaisten arvokas viherkäytävä, jonka luontoa ei toivottavasti pilata vastakaan.


- Tekstin kirjoittamisen jälkeen poikkesin Hansa-rannassa. Kas, kaikki lepät olikin kaadettu! Laavua voimme nyt ihailla..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti