Niinpä ihmisen tekemä muutos metsässä on aina järkytys.
Menin pitkästä aikaa lempimetsääni Ulvilan-Nakkilan rajoille.
Tikkametsä oli hakattu.
..ja sievä polku muutettu kuraisiksi metsätyökoneuriksi.
Ei ole enää valkoselkätikalle nakutettavaa, kuin kuivatkin puut oli kerätty pois.
Alla kuva ennen hakkuuta samalta polulta.
Molemmin puolin riitti isoja puita - ja lahopuutakin. Pohjantikka saattoi lennellä kunnasta toiseen valitessaan eväspuun. Nyt ei Ulvilan puolella enää ruokaa ole tarjolla..
..kun kaikki eväsvarastot on pinottu vaakatasoon.
No, nyt on vain toivottava, että Nakkilan puoleinen metsä edes säilyisi. Alla kuvia siitä.
Surullista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti