sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Karkumatka Kuubaan, osa 2: Ilmasta, pusikoista ja puutarhasta

Yleisin Varaderon taivaalla näkynyt lintu oli kalkkunakondori.

  

Lähempää katsottuna linnun uljas ulkomuoto vaihtuu hieman toisenlaiseen vaikutelmaan ..

Korppikotkien joukosta löytyi sattumalta myös kuubanmustahaukka (oletan).

Erään kiikarointini huomanneen suomalaisturistin havaitsema pöllö hotellin sisääntuloväylällä osoittautui sen sijaan..

tuiki tavalliseksi amerikantuulihaukaksi.

Yleisin laulaja (salsasolistien ja ravintola-artistien lisäksi) oli taiturimatkija.

Sillä on yllättävän hienoja säkeitä -  siksi sen ei tarvitsekaan ulkoasullaan koreilla.

Anille tärkein taitaa olla nokan koko. 



Kuubansmaragdikolibrin auringossa sädehtivä höyhenpuku sen sijaan sai lähes aina haukkomaan henkeä. Eri suunnista katsottuna lintua ei aina uskonut samaksi, kun höyhenet välkkyivät eri sävyissä auringon osuman mukaan.




Olisi ollut mahtavaa kohdata myös maailman pienin kolibrilaji, kimalaiskolibri, 5,7cm ja 1,6 grammaa. Mutta mitenkähän sen valokuvaaminen olisi lainkaan onnistunut?


Hotellialueen kookospalmujen kimpussa ahersi mahlatikka.


Palmut olivat saaneet uuden kuosin.

Lintujen etsiminen pusikoista oli vaativaa puuhaa. Esim. tätä isoliskokäkeä jahtasimme Varaderon puistossa pitkään. Ja tässä tulos!


Käki liikkui uskomattoman sulavasti ja hiljaa puussa oksia pitkin kiipeilemällä. Kuva ei tee oikeutta tälle upealle lymyilijälle.


Ja tässä vaiheessa oli jo taatusti jano!  Yleisin juoma lienee ollut...

mojito!

Ja taas kävelemään! Pusikoista kuvaan napsahti myös karibianpiivi.


.. ja hotellinurmikolta kuubanlauluturpiaali (oletan).


Illalla olikin sitten mukava palata hotellihuoneellle kirjaamaan havaintoja kun vastassa oli...

pyyhejoutsenet.

Kaiken kaikkiaan matka oli antoisa. Sää oli sopivasti päivisin lämpimän tuulen vilvoittama ja iltaisin leppoisan lempeä. Lintutarkkailu ei ollut ensisijainen tarkoitus, joten parhaat Kuban lintupaikat jäi vierailematta (esim. Zapata). Ihan kivastihan noita lajeja löytyi tutkailemalla lähiympäristöä.

Varaderon lisäksi kävimme ihmettelemässä Havannan menoa sekä siirtomaakaupunkien vanhoja rakennuksia Trinidadissa ja Cienfuegosissa. Ja kun Kuubassa ollaan, asiaan kuuluu tietenkin Che Guevaran mausoleumilla vierailu Santa Clarassa!  Satuimme historialliseen aikaan, kun väki juhli juuri kolmea Yhdysvaltojen vapauttamaa kansallissankariaan.

Alla vielä pari kuvaa koirista.


Havannassa koirilla oli oma henkilöllisyyskortti kaulassa!

Ja kun ollaan lähellä karvattomien koirarotujen maita (Meksiko, Peru), tässä yksi nahkansa ruskettanut naku.


- Minä en tullut ihan noin mustaksi :)





perjantai 2. tammikuuta 2015

Karkumatka Kuubaan, osa 1 : Rannalta ja maantieltä

Lähdin jouluhössötystä pakoon. Kauas. Kuubaan.


Tarkoituksena oli
1) levätä
2) levätä
3) tankata valoa
4) tankata valoa ja
5) ihmetellä maan tarjoamia elämyksiä


Mukaan otin parhaat matkatoverini: aviomiehen ja kiikarit.

Reissu onnistui hyvin. Joulua en juuri muistellut. Aurinko porotti lähes joka päivä. Ihmetystä riitti.


Alla joitakin paloja reissusta, lähinnä lintuharrastajan näkövinkkelistä.  Pokkarini ei riittänyt kaikkiin tipuihin, joten kiitos miehelleni parempitasoisten kuvien ottamisesta.

Yleisin, lähes joka paikassa vastaan pomppinut laji, oli ruskokruunukerttuli.

Yleisimmät päivittäin havaitut autot sen sijaan olivat Chevrolet ja Lada.



Teiden varsien tavallisin lintu lintu oli lehmähaikara.

Tällaiset kuljetusvälineet olivat myös yleisiä.  Lastillinen väkeä oli tullut delfinaarioon.


 Tien varresta löytyi myös amerikankyyryhaikara..


..sekä sinihaikara.


Rannan puollella oli eniten nokisiipilokkeja...


..ja kuningastiiroja. Lokit olivat oppineet täälläkin taitavasti ryöstelemään turistien eväät.


Olipa joukkoon tupsahtanut yksi rengasnokkalokkikin.


Ruskopelikaanien kanssa oli kiva uiskennella. Toisinaan ne säikäyttivät syöksymällä kalan kimppuun aivan vieressä. Välillä olin varma, että ne jäävät kyllä nokalleen pystyyn rantahiekkaan, kun iskivät niin malalalle!





Lokit ja pelikaanit seurasivat kalastajia, joilta liikeni ruokaa myös linnuille.  Seurasin rantatuolilta kuinka (keisari)fregattilintu kiusasi kalan saaneita lokkeja ja kaappasi nimensä mukaan (aikaisempi nimitys "keisarikaappari") toiselta saaliin.





Myös amerikantyllejä näkyi sekä rannalla että pikku lätäköissä teiden varsilla. Niillä on varsin hyvä suojaväri.



Aaltojen mukaan kipittäviä pulmussirrejä ei voinut olla huomaamatta. Jostakin syystä ne ovat pysähtyneet tähän kuvaan.


Varmimmin joka päivä rannalla saattoi kuitenkin havaita kyllä..

.. kiikarikurkkijan!